sunnuntai 18. heinäkuuta 2010


Kelluin meressä. Uin syvällä mutten tarpeeksi kaukana, ja välillä polvia raapivat kivuliaasti isot karheat kivet. Näin silti vain aalloilla leikkivän auringon, tunsin pehmeän veden kivun sijasta. Tuoksuin suolalta, tuoksuin muulta kuin murheelta ja kaipaukselta. Laitoin muistiin minkä runokirjan etsin käsiini, mietin että jalkojeni ruhjeet parantuvat vielä. Meri lohduttaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti