Heräsin väärästä sängystä. Heräsin omasta sängystä ja hirvittävän kylmästä kodista postimiehen ovikellonsoittoon, mutten mennyt pyjamassani avaamaan. Ajattelin että jaksan kyllä hakea kenkäni saman kadun varrella olevasta postista, ja vedin peiton korviin. Olisin halunnut herätä jostain toisesta sängystä, jostain muualta. Sieltä missä katson aamuisin dokumentteja ja juon sammioittain kahvia, tai siitä sängystä jonne jään "vahingossa", nukun aina samalla puolella ja aamulla herään tanssimaan Grace Jonesia teepaidassa kahvikupin kanssa. Tai olisin voinut herätä myös siitä sängystä jonka yllä on seiniin maalattuja tähtiä, sängystä josta herään harmahtavaan aamuun yksin. Tai entä se patja, jolla en ole nukkunut yli vuoteen, se paikka jossa öisin katsotaan venäläisiä elokuvia pimeässä huoneessa. Oma koti on niin kylmä, hiljainen, vanhat ikkunat vetää ja palelen. Minun kotona tuulee, minua kaduttaa etten ole jossain muualla.
Kuvittelin tänään kahden minuutin ajan että ehkä irtosuhteet on minun seuraava "juttu". Ehkä huomenna tuo ajatus kestää jo paljon pidempään, tai sitten ei. Omituiset tuntemukset hiipivät sydänalaan aina silloin kun kuvittelee olevansa voitolla, ajattelee että onpa kivaa kun kaikki mahdollisuudet ovat käyttämättä.
"Jos sinun blogia on lukenut yhden tekstin verran niin on lukenut kaiken." Totuus, ei lisättävää. Junarata joka ei vie minnekään, mutta minusta junaradalla on silti kiva harhailla öisin.
Olet mulle ihan uusi tuttavuus, löysin blogisi vasta eilen, mutta voi miten ihastuin. Tänään olen herkutellut vohveleilla ja lukenut tätä blogia. Oi, miten ihanaa!
VastaaPoistavoi nam, vohveleita. kivaa että tykkäät.
VastaaPoista