Kevät, vuoden pahin hetki. Vaaleanharmaa pölyinen aurinko ja se tunne, että kaikki yritykset raukeavat tyhjiksi. Jokainen lause jonka saan ulos alkaa sanoilla "kaikki muut". Kaikilla muilla on töitä, kaikilla muilla on enemmän rahaa kuin 0,90e, kaikki muut käyvät kodin ulkopuolella, kaikki muut asuvat asunnoissa jonne toiset haluavat tulla. Kaikki muut pärjäävät. Keväisin kadut sulavat ja kaikki mahdolliset huolet vyöryvät postiluukusta. Joku vielä kehtaa väittää ettei nuorille aikuisille kelpaa työt, ja kerron miten nilkka vääntyi rappukäytävässä ja miten siivosin kolme kuukautta eläkeläisten virtsalta löyhkääviä vessoja siinä missä muut istuivat museossa. "Et voi sanoa että toinen työ olisi huonompi kuin toinen." Haluaisin nähdä kun nämä ihmiset heräisivät ennen aurinkoa vaihtamaan lakanoita ja juoksemaan käytäviä.
Huomenna nousen taas väkisin aikaisin ja istun halogeenilamppujen alle. Taipeisiini pistellään pitkiä neuloja. Vereni ei ole punaista, se on niin tummaa että luulen sen olevan mustaa. Lääkäri kyselee pidänkö opinnoistani, aionko suorittaa ne loppuun. Haluaisin sanoa etten jaksa, haluaisin kertoa siitä miten kaikki tuntuu samantekevältä ja pahalta mutten sano mitään. Suoritan kiltisti sen saman roolin: esitän ettei minussa voi olla muita kuin fyysisiä kipuja. Tästä on ehkä tullut jo kokeilu. Kuinka pitkälle voi mennä ennen kuin sammuu?
Olen tänä keväänä taas se joka ei kelpaa minnekään, se jonka esseet, tentit ja hakemukset häviävät jonnekin olemattomuuteen. Se jolle lääkäri toteaa ohimennen, kuin puoliksi vitsaillen, "ei kai sua vielä tarvitse sairaalaan laittaa."
joo..no ainakin voin "lohduttaa"sen verran ettei kaikilla muillakaan mene ihan putkeen..opintolainaa tuhottomasti niskassa ja ei kesätöistä tietoakaan! Eli lisää vaan otettava, että pärjää jotenkin ja edes kesän rahallisesti:( Ja oma valmistuminen on vielä jonkinmoisen matkan päässä eikä kyllä motivoi edes väärä valittu ala eikä opintotuet riitä enää edes kokonaan tähänkään alaan..että näin täälläkin;) -kirsikka
VastaaPoistatsemppiä Kirsikka! Joskus ajattelen että ehkä kitumisessakin on jotain kaurismäkiläistä tenhoa. Suurimman osan ajasta taas en.. ehkä se on tänäkin kesänä etsiydyttävä mopin varteen, vaikka olenkin korkeammin koulutettu kuin ne alentavasti kohtelevat toimistoneidit.
VastaaPoista